Seuratunnuksen valinta on osa opistoseurojen valmistelua

Seuratoimikunta mietti ehdotuksen juuri näihin opistoseuroihin sopivasta tunnuksesta ja vei sen päätoimikunnan päätettäväksi, kertoo seuratoimikunnan puheenjohtaja Mikko Salakari.

– Halusimme löytää tunnuksen, joka rohkaisee ja lohduttaa pitkän koronapandemiasta johtuneen eristyksissä olon jälkeen. Emme ole voineet kokoontua aiempaan tapaan, siksi uskovaisten yhteyttä korostava seuratunnus sai toimikunnassa yksimielisen kannatuksen.

Rohkaistaan pelkääviä

Seuratunnukseksi valittu Raamatun kohta on Paavalin kirjoittama neuvo tessalonikalaisille aikana, jolloin lopun ajan ajateltiin olevan lähellä. – Paavalin neuvo sopii tähänkin päivään. Meidän on tärkeä tavata kasvotusten, keskustella tiestä ja matkasta sekä rohkaista toisiamme, Salakari toteaa.

– Rohkaisuun liittyy ajatus, että ei tarvitse pelätä. Seuratunnus valittiin pandemian aikana, mutta nyt sodan varjon alla se tuntuu vielä ajankohtaisemmalta. Tarvitsemme toisiltamme erityisesti toivon ja rohkaisun viestejä, Salakari muistuttaa.

Seuramerkin visuaalisen ilmeen toteutti Teemu Vidgren

Miten seuratunnuksen ydinsanoman saa tiivistettyä seuramerkkiin yksinkertaisesti ja ytimekkäästi? Tästä lähtökohdasta seuramerkin suunnittelija, helsinkiläinen Teemu Vidgren, aloitti luonnostelun.

Kuvassa kaksi hahmoa, uskovaista ihmistä, rohkaisevat toisiaan. Heidän väliinsä muodostuu opistorakennus, monelle nuorelle rakas opistokoti. 

– Toivon, että kuka tahansa voi samaistua kuvan hahmoihin. Maailma on aika levoton nyt ja tarvitsemme paljon rohkaisua. Monelle nuorelle juuri opistovuosi on ollut vahvistava kokemus, Vidgren toteaa.

Seuramerkin värimaailma noudattaa samaa selkeää linjaa. – Saviastian väri merkissä viittaa Raamatun vertauksiin savenvalajasta ja saviastioista. Valkoinen kuvastaa uskon kautta ylle puettua puhdasta vaatetta, Vidgren kuvailee.

Teksti on julkaistu Päivämiehessä 22.6.2022